Ota palautumisesta huolehtiminen osaksi arkea

Mitä tapahtuisi, jos päästäisit irti ajatuksesta, että kiire on merkki elämässä onnistumisesta? Entä jos uskaltaisit lähteä hyvällä omallatunnolla kävelylenkille kesken työpäivän, ottaa nokoset tai kuulumisia kysyttäessä kertoa, että juuri nyt ei ole kiire, sillä priorisoin oman hyvinvointini korkeammalle kuin jatkuvan epämukavuusalueelle kurkottelun ja omien rajojen rikkomisen? Ota palautumisesta huolehtiminen osaksi arkea.

Ihanneihmisellä vaikuttaisi olevan aina monta rautaa tulessa

Kun kysymme toisiltamme arkisia kuulumisia, yksi tavallisimmista vastauksista lienee jokin muunnelma "kiirettä pitää" -fraasista. Jokainen meistä varmasti tunnistaa kiirettä, pitkiä työpäiviä, ahkeruutta ja tuotteliaisuutta ihannoivan puheenparren, joka useimmissa asiayhteyksissä kehystää sitä, miten puhumme työelämästä. Huippusuoritusten ja menestymisen ihannointi on kulttuurissamme tavallista. Ihanneihmisellä vaikuttaisi olevan aina monta rautaa tulessa niin työssä kuin vapaallakin.

Valitettavasti jatkuva kiire kuitenkin uuvuttaa, kaventaa vapaa-aikaa, vaikuttaa kielteisesti suhteisiimme toisten ihmisten ja itsemme kanssa sekä syö elämän merkityksellisyyttä. Emme ehkä tunnista sitä, mikä meille on oikeasti tärkeintä tai emme ainakaan malta pysähtyä rauhassa sen äärelle. Arjesta voi tulla pelkkää vaatimusten viidakossa selviytymistä sen sijaan, että siihen mahtuisi tasapainoisesti niin mielekästä työtä kuin merkityksellistä vapaa-aikaa, kuten läheisiin ihmissuhteisiin panostamista, harrastuksia ja lepoa.

Onneksi suhtautumisessamme kiireeseen ja palautumiseen on meneillään jonkinlainen kulttuurin murros. Unesta huolehtimisesta on tullut aiempaa trendikkäämpää, ja esimerkiksi mindfulness-harjoitusten ja joogan suosio kertoo siitä, että moni meistä kaipaa elämäänsä enemmän väljyyttä, hidastamista ja aikaa latautumiselle.

Palautumista ja lepoa ei tarviste ansaita

Palautumisen äärelle pysähtyminen ei suinkaan ole aina helppoa. Suorittamiseen ja kiireeseen tottuneelle hidastaminen ja pysähtyminen voi olla todella vaikeaa ja herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita. Esimerkiksi psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela kertoo, että moni hänen asiakkaistaan ei tunnista kuntoutuskursseilla lainkaan arjessa syvän rauhoittumisen hetkiä: monelle rentoutuminen tarkoitti vain harvoin tapahtuvia mökkireissuja ja muita arjesta selkeästi erottuvia hemmotteluhetkiä. Onko rentoutuminen sinulle osa arkea vai vasta odotettu palkinto pitkästä aherruksesta? Itsensä palkitsemisessa ei tietenkään ole mitään väärää, mutta palautumisen hetket ovat tärkeitä myös ihan tavallisen arjen keskellä. Palautumista ja lepoa ei tarvitse ansaita, vaan jokaisella on oikeus niihin.

Pitkittynyt stressi ja palautumisvaje voivat oireilla monin tavoin, ja oireet vaihtelevat jossain määrin ihmisten välillä. Niinpä onkin tärkeää harjoitella kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään, jotta tunnistaa, mikä omassa olotilassa kielii kasvaneesta palautumisen tarpeesta.

Moni havahtuu kuormittumiseen vasta silloin, kun pitkittynyt ylivireystila lopulta humpsahtaa alivireyteen ja uupumukseen. Voimat ovat niin lopussa, ettei keho enää onnistu palautumaan esimerkiksi liikuntasuorituksista. Uupumuksesta toipuminen vie yleensä aikaa. Vaikka arjen toimintakyky näyttäisi palautuneen suunnilleen aiemmalle tasolle, kehon palautuminen voi olla vielä kesken. Tällaisen tilan välttämiseksi olisikin tärkeää huolehtia palautumisesta jo silloin, kun tilanne on vielä kohtalaisen hyvä. Onnistunut palautuminen ei auta ainoastaan selviämään räpiköiden stressin ja kuormituksen keskellä, vaan se voi myös auttaa parantamaan hyvinvointia ja suorituskykyä entisestään silloinkin, kun voimme ihan hyvin.

Stressistä stressaaminen ei ole tarpeen

Stressiä ei kuitenkaan kannata pelätä liikaa, sillä se on luonnollinen ja hyödyllinen osa elämää. Stressistä stressaaminen ei ole tarpeen, kunhan muistamme palautua riittävästi. Palautumisen ei välttämättä tarvitse olla tasaisen tylsää hissuttelua, vaan tasapainoiseen arkeen mahtuu myös vireystilan ääripäitä, kunhan emme pysyttele ylitai alivireystilassa pitkiä aikoja.

Tosiasia on, ettet koskaan pääse pysyvästi kuormituksesta eroon. Mutta ei sinun tarvitsekaan, sillä monet työssä ja muussakin elämässä kuormittavat asiat, kuten uutta oppimista vaativat projektit ja vastuu, voivat sopivissa määrin myös innostaa ja inspiroida. Täysin haasteeton työ todennäköisesti käy ennemmin tai myöhemmin tylsäksi.

Jos kuukaudesta ja vuodesta toiseen jatkaa tauotonta paahtamista erilaisten vaatimusten sekamelskassa, ei suoraan sanoen ole ihme, jos jossain vaiheessa uupuu ja joutuu joksikin aikaan pysähtymään täysin saadakseen voimansa takaisin. Tämän ehkäisemiseksi tarvitsemme onnistunutta palautumista ja paremman tasapainon työn ja kaikkien muiden meille merkityksellisten elämänalueiden välille.

Tutustu Anniina Virtasen kirjaan: Psykologinen palautuminen
Kuva: Heidi Strengell