Jo kymmenen vuotta sitten Maaretta Tukiainen heräsi pohtimaan, millainen olisi hyvän mielen koti. Sellainen koti, joka tukee hyvinvointia ja jossa olisi hyvä olla.
Muisto ensikohtaamisesta lapsuudenkotini kanssa oli niin vahva kokemus, että se jätti elinikäiset jäljet. Se oli myös suuren muutoksen hetki. Muutto kaupungista maalle, etelästä pohjoisempaan. Ennen h-hetkeä oli vietetty autossa monen tunnin matka. Kun lopulta päästiin perille, se oli niin tärkeää, että kaikki aistit olivat virittyneet äärimmilleen vain yhtä asiaa varten: ottamaan vastaan tietoa.
Oma koti. Oma paikka. Uusi vaihe elämässä. Ei sellaista joka päivä tapahdu, mutta kun tapahtuu, sen muistaa. Sinäkin muistat, etkö muistakin? Sen kodin, jossa lapsena asuit?
Hyvän mielen koti on kirja kodista. Olen pohtinut kirjaa vuosien ajan ja uneksinut jonain päivänä kirjoittavani sen.
Idean kirjaan sain kymmenen vuotta sitten. Olin irtisanoutunut johtajan tehtävästä ja lentänyt Aasiaan.
Koh Lantan ranta oli pitkä. Joka päivä kävelin sen päästä päähän. Märkä hiekka tuntui jalkapohjia vasten viileältä. Välillä se oli kuumaa. Ajattelin, mitä olin mennyt tekemään. Suuren puun kohdalla pysähdyin ja suljin silmäni. Aurinko silitti otsaani, tuuli hiuksiani. Kuulin mereen ryntäävien lasten kirkunan. Aallot iskeytyivät rantaan aina uudestaan ja uudestaan kuin päättymätön tarina, ja kun lopulta raotin jälleen silmiäni, näin horisontissa longtail-veneiden piirtämän viivan. Oli hyvin.
Jostain tuon keskellä mieleeni kumpusi ajatus, että tällaista elämän tulisi olla, tältä sen kuului tuntua. Keveältä ja irtonaiselta, kuumalta ja viileältä hiekalta, iltapäivän raukeilta tunneilta.
Ajatusta seurasi nopeasti toinen. Millainen olisi koti, joka tuntuisi samalta? Ei vain kesällä tai lomalla vaan jokaisena yksittäisenä päivänä, vuoden ympäri. Millainen olisi hyvän mielen koti?
Kirjoitin sanat vihkoon. Hyvä mieli. Onnellisuus. Koti. Happy at home.
Ajatus jäi hiertämään, ja se muhi. Vuodet kuluivat, mutta teema ei lähtenyt mielestäni, päinvastoin se alkoi kasvaa. Vuosien aikana se on pysäyttänyt minut lukuisia kertoja. Remontin keskellä valuva maalipensseli kädessäni. Keskellä yötä kirjoittamaan muistiinpanoja vihkooni. Se on pulpahtanut mieleeni ulkomailla, mitä erilaisimmissa paikoissa, ja vaatinut huomiota muiden ihmisten kodeissa. Miltä täällä tuntuu? Onko tämä koti onnellinen? Mistä tunnistaa hyvän mielen kodin?
Kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut ja yllätyksiäkin on matkan varrelle sattunut. Juuri nyt kirjan aihe on kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. Sen ydin on silti pysynyt samana: miten voisi luoda itselleen kodin, jossa on hyvä olla? Ja ennen kaikkea, miten sen voisi tehdä kuka tahansa, ei vain sisustusalan ammattilainen, alan asiantuntija tai sosiaalisen median designvaikuttaja, vaan sinä ja minä, me kaikki? Miten se voisi olla meille mahdollista, vieläpä helposti ja itsemme näköisesti?
Tähän kauan sitten löytämääni kysymykseen Hyvän mielen koti etsii vastausta. Kirjan kirjoittajana tavoitteeni on, että tutustuisit sen kautta omaan kotiisi pintaa syvemmältä ja löytäisit samalla sen merkityksen itsellesi.
Kirjan sivuilla kerron esimerkkitarinoita oikeiden ihmisten kodeista sekä havainnollistan muiden kirjailijoiden ja tutkijoiden ajatuksia siitä, miten eri tavoin koti meihin vaikuttaa, millä perusteilla sen ehkä valitsemme (tai se valitsee meidät) ja millaisia asioita meidän kannattaisi ottaa huomioon, kun haluamme luoda kodistamme viihtyisän niin, että se edistäisi kaikkien siellä asuvien hyvää oloa ja mieltä. Sinun ja rakkaittesi, elitpä sitten yksin tai yhdessä muiden kanssa.
Vilpitön toiveeni on, että kirjan avulla voisit pysähtyä pohtimaan, millainen on itsesi näköinen koti ja mikä on sen merkitys hyvinvoinnillesi. Toivon, että näiden pohdintojen avulla löytäisit myös avaimen itsellesi sopivaan kotiin. Sellaiseen, jossa juuri sinun on hyvä asua.
Tutustu Maaretan uutuuskirjaan: Hyvän mielen koti
Kuva: Petra Veikkola