Miksi kirjoitin kirjan viisaudesta?

Kirjailijamme Jenni Spännäri kertoo nyt siitä, mikä ajoi hänet kirjoittamaan kirjan viisaudesta yhdessä Eeva K. Kallion kanssa. Viisaustutkijan päämääränä on tuoda uusimman viisaustutkimuksen antimet mahdollisimman laajaan tietoisuuteen — myös sinun ulottuvillesi.

Minulle on ollut tutkijana tärkeää, että siitä mitä teen, on jollekulle hyötyä. Kuulostaa ehkä itsestään selvältä, mutta sitä se ei ole minulle aina ollut.

Sanojen tiede ja hyöty yhdistäminen voi mennä myös pahasti pieleen. Jos tiedettä rahoitetaan pelkän hyödyllisyyden ehdoilla, on joku määrittelemässä, keitä hyötyjät ovat ja miten hyötyä mitataan. Tällaisessa tarkastelussa pieniääniset ihmisryhmät ja vasta pitkällä aikajänteellä hyödylliset hankkeet saattavat jäädä jalkoihin. Pitää myös muistaa, että monet tieteen hyödyllisimmistä löydöksistä penisilliinistä alkaen on tehty vahingossa.

Hyödyllisyysjumppaa olen saanut omalla urallani tehdä muun muassa CoPassion -tutkimusprojektia käynnistettäessä silloisen huikean tiimimme kanssa. Professori Anne Birgitta Pessin johdolla saimme rahoittajamme Tekesin — ja siinä sivussa itsemmekin uskomaan — että teologisessa tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta voi olla ihan konkreettista hyötyä suomalaisille yrityksille.

Halusimme, että mahdollisimman monet voisivat hyötyä siitä, mitä viisaudesta ja viisastumisesta tiedetään.

Voin kertoa, että tuo hyödyllisyysjumppa ei ole ollut helpoimmasta päästä. Mutta hyötyajattelu on tuonut minulle antoisimpia hetkiä tutkijanurallani: väsymyksen ja epäonnistumisten hetkinä olen voinut muistuttaa itseäni siitä, että joillekuille ihan oikeille ihmisille on minun työstäni ihan oikeaa hyötyä.

Viisaus — Käyttäjän opas -kirjan keskeinen syntysyy on, että me kirjoittajat halusimme tuoda uusimman viisaustutkimuksen antimet mahdollisimman monien ulottuville. Halusimme, että mahdollisimman monet voisivat hyötyä siitä, mitä viisaudesta ja viisastumisesta tiedetään. Jollakin tapaa koen sen myös tutkijan velvollisuudeksi. Jos meillä on tiedossa mahdollinen lääke, oli se sitten malariaa tai typeryyttä vastaan, meidän on kerrottava se — pitäen mielessä, että tieteen tarjoamat ratkaisut eivät välttämättä ole yksioikoisia eivätkä hetivalmiita.

Hienolta kuulostavat teoriat saattavat murentua yhden arkisen viisaan havainnon voimasta.

Tietokirjojen kohdalla puhutaan usein tieteen popularisoinnista. Minulle tämä tiedemaailman ja muun maailman välillä liikkuminen on kuitenkin vahvasti kaksisuuntainen tie. En ajattele vain tekeväni tutkimusta ja sen tuloksia ymmärrettäviksi, enkä varsinkaan heitteleväni armopaloja kansalle tieteellisestä norsunluutornista.

Ajattelen itse olevani oppimassa uutta ja rikastuttamassa tiedemaailmaa vuorovaikutuksessa tavallisten, erilaisten ihmisten kanssa. Hienolta kuulostavat teoriat saattavat murentua yhden arkisen viisaan havainnon voimasta. Monenlaisten, erilaisia kokemuksia läpikäyneiden ihmisten kanssa keskustelu voi myös tuoda tieteen tekemiseen aivan uniikkeja näkökulmia.

Kirjan julkaisemisella haluankin kutsua mahdollisimman monet mukaan viisauskeskusteluun meidän tavallisten, erilaisten tutkijaihmisten kanssa. Siinä voisimme kaikki viisastua.

Kuva: Heidi Strengell