Ylikierroksilla, alikierroksilla vai hyvässä vireessä?

Kun kehosi ja mielesi säätely toimii hyvin, sinun ei periaatteessa tarvitse ajatella sitä paljonkaan. Nukut, kun nukuttaa. Teet töitä, kun vireesi on sopiva. Vaihdat tekemistä aina vireesi vaihtelun ja tilanteen mukaan. Todennäköisesti sinulla on myös tasainen vuorokausirytmi. Tällainen tilanne voi kuitenkin olla sinulle kaukaista utopiaa, jos olet joutunut liian pitkään sivuuttamaan oman sisäisen ohjauksesi. Lue, mitä Liisa Uusitalo-Arola kertoo vireystilojen vaihteluista Uuvuksissa-työkirjassa.

Elämäntilanteesi ei välttämättä ole tälläkään hetkellä paras mahdollinen sisäisen säätelysi palauttamisen kannalta, mutta silti sinun on tarpeen oppia tunnistamaan, millainen vireystilasi kulloinkin on. Muuten voit jälleen kerran ajautua ylirasitukseen, josta palautuminen on joka kerta yhtä turhauttavaa.

Hyvän vireen ja stressihormonien voimalla toimivan ylivireen ero voi olla hiuksenhieno mutta silti täysin tunnistettava. Ylivireeseen siirtyminen tuntuu usein samalta kuin autolla ajaessa tulisit jyrkkään ylämäkeen niin, että sinun on lisättävä kierroksia ja vaihdettava pienemmälle vaihteelle. Tekeminen alkaa tuntua urakoinnilta. Niinpä voit alkaa karsia kovalla kädellä rönsyjä, kuten tunteita, pohdintaa ja keskusteluita, että ylipäätään selviät tehtävistäsi. Stressin merkit alkavat tuntua kehossasi. Lämmönsäätelysi muuttuu, jolloin sinulla voi olla yhtä aikaa vilu ja hiki. Olosi voi olla hassun kapeutunut ja oudolla tavalla hutera.

Ylikierrokset heijastuvat myös tunne-elämääsi. Innostuksesi muuttuu ahdistukseksi ja ärtymykseksi. Sietokykysi on nollassa, ja toiset ihmiset tuntuvat olevan lähinnä tiellä. Oma toiminnanohjauksesi heikkenee, ja ylivirittynyt tarkkaavaisuutesi hakee kohdettaan. Ahdistaa. Välillä ahdistuksesi näyttäytyy esimerkiksi sairaus- tai katastrofipelkoina. Joskus saatat saada paniikkikohtauksia, joihin ei tunnu olevan mitään selkeää syytä.

Kun väsyt vielä pahemmin, voit joutua alivireeseen. Silloin tulosta ei synny yrittämälläkään. Kehosi ei enää pysty tuottamaan lisää stressihormoneita, tai sitten se ei pysty hyödyntämään niitä. Aivosi lyövät tyhjää, olosi on jaksamaton, kiinnostumaton, saamaton ja tyhjä. Nukuttaa. Tarkkaavaisuutesi heikkenee, jolloin vahinkojen ja onnettomuuksien riski kasvaa.

Vireystilan vaihtelu

Yli- ja alivire antavat omanlaisiaan merkkejä sen mukaan, mitä kehossasi näiden tilojen vallitessa tapahtuu. Jokaisella kuitenkin on oma henkilökohtainen tapansa kokea, nimetä ja tunnistaa nämä merkit. Siispä mitä hyvän vireen, ylivireyden ja alivireyden merkkejä tunnistat itsessäsi?
- Hyvän vireen tunnistan siitä, että
- Huomaan, että olen menossa ylivireeseen, kun
- Kun ylivire alkaa kääntyä alivireen puolelle, huomaan itsessäni, että

Kun olet tunnistanut itsellesi tyypilliset merkit, käynnistä viikon mittainen seuranta, jonka aikana et yritä muuttaa vielä yhtään mitään. Sinun tarvitsee siis ainoastaan opetella huomaamaan oman vireystilasi vaihtelut.

Käytä seurannassa hyväksi kalenteriasi. Kirjaa muistiin hyvästä vireestä, ylivireestä ja alivireestä kertovat merkit joka aamu herätessäsi, iltapäivällä kello kahden maissa ja vielä kerran nukkumaan mennessäsi.

Vireen tulisi vaihdella niin, että olet pian aamulla herättyäsi virkeimmilläsi, iltapäivällä vire notkahtaa ja illalla nukkumaan mennessä se on matalimmillaan. Jos et ole selkeästi iltaeläjä, aamuinen väsymys ja virkistyminen iltaa kohti voi kertoa ylirasituksesta ja stressihormonien erittymisen epätasapainosta. Paras keino tilanteen korjaamiseen on pitää säännöllisesti taukoja päivän mittaan.

Jos käytät jotain hyvinvointisovellusta esimerkiksi kelloa tai sormusta vertaa omaa seurantaasi sen antamiin tuloksiin. Sovellus voi toimia hyvänä itsestäsi oppimisen tukena.

Uuvuksissa-työkirja - Käynnistä myönteinen muutos.
Kuva: Heidi Strengell