"Kirja voi murtaa tabuja" – avointa puhetta kirjailijalta lukijalle

Tietyt asiat ovat edelleen tabuja — sellaisia, joista ei juuri puhuta. Tuuma julkaisi viime vuonna kaksi tietokirjaa, jotka käsittelevät omalla tavallaan vaiettuja aiheita: toinen kertoo naisen kehosuhteesta ja toinen miehen masennuksesta. Kirjailijamme Katarina Meskanen ja Jukka Valkonen kertovat, miksi näistäkin aiheista on tarpeen kirjoittaa.

Avoin keskustelu saa tunteet pintaan

Asiat eivät muutu, ellei niistä puhuta avoimesti. Siksi hyviä kirjoja tarvitaan suunnannäyttäjiksi. Näin uskoo Rakas keho -kirjan yhdessä Heidi Strengellin kanssa tehnyt Katarina Meskanen.

"Rakas keho sekä Mies ja masennus ovat tärkeitä kirjoja, sillä ne antavat äänen asioille, joista kaivataan lisää asiantuntevaa ja hyväksyvää keskustelua. Ehkä nyt eletään murrosta, että tämänlaiselle kirjallisuudelle aletaan olla kypsiä. Tabuja voi murtaa konkreettisesti kirjojen avulla", Meskanen näkee.

"Ehkä nyt eletään murrosta, että tämänlaiselle kirjallisuudelle aletaan olla kypsiä." — Katarina Meskanen

Vaikka hän on tehnyt psykologin töitä syömishäiriöiden ja kehonkuvahaasteiden parissa koko uransa ja Jukka Valkonen tutkinut masennusta pian 20 vuotta, jännitti molempia asiantuntijoita kirjojen vastaanotto.

"Tottakai se epävarmuuden tunne jännitti, miten kirja otetaan vastaan. Uskaltaako tällaisista asioista edes puhua? Entä onnistuuko asioista kertomaan riittävän sensitiivisesti mutta ei liian ympäripyöreästi? Lisäksi kirjaan kuvattujen naisten alastomuus pisti miettimään, miten julkisuudessa kirjaa käsitellään", Meskanen pohtii Rakas keho -kirjasta.

Huoli oli kuitenkin aiheeton, sillä molemmat kirjat ovat saaneet lämpimän vastaanoton ja herättäneet paljon tunteita. Se on yleensä onnistuneen kirjan merkki.

Vaikka hyvä kirja koskettaa ja puhuttelee lukijaa, Valkonen huomauttaa, että kirjailija ei voi suojella lukijoita heidän omilta tunteiltaan.

"Vaikka kyseessä olisi haastava aihe, haluan luottaa siihen, että lukija itse osaa käsitellä ajatuksiaan ja tunteitaan. Toki kirjailijana voi ohjata hakemaan tukea, ettei ihminen joudu umpikujaan vaikeiden tunteidensa kanssa", Valkonen sanoo.

Kirjailija on samalla viivalla lukijan kanssa

Silloin kun kirjan aihe voi olla lukijalle henkilökohtainen ja herkkä, pitää tietokirjailijan tasapainotella tiukan tutkimustiedon ja armollisen puhetavan välillä. Kirjailijan tulisi olla samanaikaisesti rehellinen mutta myös tunnistaa vastuunsa.

"Naisen keho on kovin sensitiivinen aihe, sillä se on itsessään äärimmäisen objektifioitunut, mutta samalla siihen liittyy osittain polarisoituneitakin ilmiöitä aina läskivihasta kehopositiivisuuteen. Siksi halusin puhua kehonkuvasta ja kehosuhteesta tarkkaan harkiten", Meskanen kuvailee.

Sama pätee masennukseen ja miehisyyteen.

"Kirjoittaessa jouduin punnitsemaan, miten vaikkapa itsemurhaa voi käsitellä masennuksen yhteydessä. Vaikka kyseessä on vakava aihe, sopiva määrä huumoria voi keventää aiheen kuormittavuutta. Asia on helpompi ottaa vastaan", Valkonen miettii.

"Toisaalta myös miehisyys-teeman kanssa oli pohdittava, missä valossa miehistä voi puhua ja millaista mieskuvaa välitän kirjan kautta. Maskuliinisuus on kuitenkin niin henkilökohtainen asia jokaiselle miehelle", Valkonen lisää.

Sekä Meskanen että Valkonen näkevät tärkeänä, että kirjailija ylipäätään kykenee asettumaan lukijan rooliin.

"Olen pyrkinyt näkemään itseni tasavertaisessa asemassa lukijan kanssa." — Jukka Valkonen

"Tieteessä kirjoittaja voi etäännyttää ilmiötä itsestään, mutta yleistajuisessa tietokirjassa piti pistää itsensä likoon eri tavalla. Niinpä olen pyrkinyt näkemään itseni tasavertaisessa asemassa lukijan kanssa", Valkonen kertoo.

Meskasen mielestä tietokirjailijan on astuttava asiantuntijan jalustalta inhimilliseksi ihmiseksi, joka ei ainoastaan tiedä asioita vaan on myös kokenut samoja asioita, joiden kanssa lukijakin kamppailee. Tekstin on oltava helposti lähestyttävä, jotta se puhuttelee aidosti lukijaansa.

"Vaikka olen kirjoittanut tieteeseen perustuvan kirjan, niin se on lopulta kirja ihmiseltä ihmiselle", Meskanen tähdentää.

Hellää ravistelua ja aitoa kohtaamista

Kirjailijat muistuttavat, että heidän kirjansa antavat vain yhden kuvan todellisuudesta, sillä yksi kirja ei voi kattaa koko aihealueen moninaisuutta. Siksi kirjoja ei kannata lukea ehdottomina totuuksina vaan peilata niiden sanomaa omaan senhetkiseen tilanteeseensa.

"Haluaisin, että Rakas keho ravistelisi lukijaa lempeästi, horjuttaisi vakiintuneita ajatusmalleja ja herättäisi pohtimaan omaa kehosuhdetta uudessa valossa. Toivottavasti lukija löytää kirjan voimaannuttavan viestin, joka huokuu lämpöä, huolenpitoa ja toivoa", Meskanen hymyilee.

"Jos edes joku saa kirjan ansiosta vertaistukea tai voimaa hakea apua, olen onnistunut." — Katarina Meskanen

Myös Valkonen toivoo, että lukija tuntisi itsensä kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi lukiessaan Mies ja masennus -teosta. Tarinoiden kautta lukija voi tuntea, ettei ole yksin kokemuksiensa kanssa.

"Kirjaa työstäessä pidin tärkeänä, että se ei ole vain kirja masennuksesta vaan myös hyvästä elämästä. Aina on toivoa paremmasta. Ja vaikka masennus ei välttämättä poistu, elämä voi silti olla arvokasta ja merkityksellistä", Valkonen toteaa.

Molempien mielestä kirjat ovat saavuttaneet tavoitteensa, jos yksikin ihminen löytää kirjasta elämäänsä helpotusta.

"Olen omistanut koko urani sille, että naiset löytäisivät armollisemman suhteen omaan kehoonsa. Jos edes joku saa kirjan ansiosta vertaistukea tai voimaa hakea apua, olen onnistunut kirjassa", Meskanen uskoo.

Kuvat: Heidi Strengell