Asuuko viisaus sinussa? – näin saat itsestäsi viisauden esiin

Vaikka ihminen olisi kuinka viisas, tekee jokainen meistä joskus päättömiä valintoja ja uskomattomia asioita. Viisautta voi kuitenkin harjoittaa läpi elämän, uskovat tutkijat Jenni Spännäri ja Eeva K. Kallio. Silloin koko yhteiskunnasta tulee piirun verran parempi paikka elää.

Viisas on se, joka kehittää itseään

Kun empiirinen ja teoreettinen tutkija löivät viisaat päänsä yhteen, syntyi kirja viisaudesta. Spännärin ja Kallion Viisaus — Käyttäjän opas tuo yhteen monitieteisen viisaustutkimuksen uusimmat tulokset, viisauden pohdinnan pitkät perinteet sekä käytännön opit viisaaksi kasvamiseen.

"Viisaus on abstrakti, subjektiivinen ja monisyinen asia." — Eeva K. Kallio

Ihmisten ja yhteisöjen viisaus on kiehtonut molempia tutkijoita jo pitkään, ja sen vuoksi he ovat päätyneet tutkimaan intohimoisesti yhtä elämän peruskysymyksistä: Mitä on viisas elämä?

Vaikka kysymys on valtava, siihen voi saada vastauksen tieteen ja sen soveltamisen avulla.

"Viisaus on abstrakti, subjektiivinen ja monisyinen asia, mutta sitä voi mitata ja tutkia eri tavoin. Monet vanhat kulttuuriperinteet sisältävät edelleen toimivia viisausharjoituksia. Esimerkiksi jo antiikin ajan harjoitukset olivat hyvin käytännönläheisiä, ja niitä sovelletaan vielä nykyaikanakin", Kallio kertoo.

Konkreettisiin harjoituksiin nojaa myös uusi kirja. Spännärin mukaan sitä ei ole pelkästään hauska lukea, vaan se myös haastaa lukijaa ajattelemaan uudella tavalla.

"Kokosimme kirjaan erilaisia harjoituksia, jotka toivottavasti auttavat huomaamaan omia kehittymisen kohteita. Oman tietämättömyytensä tunnistaminen on tärkeää monissa viisausperinteissä, ja siksi se on keskiössä myös kirjassa. Haluamme saada lukijan tuntemaan, että hänkin pystyy kehittymään", Spännäri kuvailee.

"Upeaa olisi, jos lukijan itsetuntemuksen portti raottuisi ja hän kykenisi kehittämään itseään tietoisesti. Kannattaa silti muistaa, että joskus oivallukset voivat syttyä vasta viiveellä", Kallio lisää.

Monitasoinen viisaus — yksilöstä yhteisöön

Toistaiseksi viisaustutkimusta on tehty Suomessa vain melko yleisellä tasolla, mutta Spännärin ja Kallion kirja tarjoaa askelen kohti syvempää ja käytännöllisempää tietoa. He haluavat, että tieto on kaikkien saatavilla, ja että sillä olisi myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

"Tieteen popularisointi ei ole armopalojen antamista vaan tutkimustyön motivaattori, joka auttaa suuntaamaan omaa tekemistä. Onhan se myös äärimmäisen antoisaa, kun tutkimusta tehdessä tietää, että tästä on jollekin hyötyä. Samalla sitä viisastuu itsekin", Spännäri hymyilee.

Viisastumisen ydin piilee siis yksilössä, jonka teot heijastuvat ympäröivään yhteisöön ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Spännäri kertoo esimerkin organisaatiossa rakentuvasta viisaudesta.

"Jokaisessa organisaatiossa on viisautta, joka näkyy selvimmin yksilöissä. Lisäksi vaikkapa työyhteisöissä on viisautta, joka muodostuu yksilöiden välille. Tällöin yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Hyvä kysymys on, miten ihmisistä voi saada viisauden esiin parhaalla mahdollisella tavalla — siten, että se hyödyttäisi kollektiivisesti koko yhteisöä", Spännäri kuvailee.

"Viisaus on ollut aina tärkeä voimavara kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina." — Eeva K. Kallio

Lopulta viisailla yksilöillä on parhaassa tapauksessa mahdollisuus muuttaa maailmaa. Ihmisistä löytyy paljon viisautta, vaikka ihmiskunnalla on monia vaikeita asioita ratkaistavanaan.

"Viisaus on ollut aina tärkeä voimavara kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina. Viisaudesta voi ammentaa voimaa epävarmojen aikojen keskellä. Lisäksi se antaa toivoa ja lohtua", Kallio uskoo.

Henkilökuvat: Heidi Strengell